Toimenpide-ehdotukset

Toimenpide-ehdotukset pohjautuvat Maahanmuuttajanuorten VaSkoolin suunnitteluryhmässä, nivelvaihe- ja tiedonsiirtotiimissä sekä asiantuntijaseminaareissa esiin nousseisiin ehdotuksiin. Toimenpide-ehdotukset on jaettu hankkeen kannalta keskeisten toimenpidekokonaisuuksien mukaisesti.

Koulutuspolkujen moninaisuus

1. Alueellisen yhteistyön on oltava moniammatillista, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Yhteistyöverkoston tehtävät ja tavoitteet on määriteltävä ja siinä tulee olla mukana kaikki keskeiset toimijat opetus- ja ohjausorganisaatioista maahanmuuttajayhdistyksiin. Eri toimijoiden vastuut on kuvattava niin, että kaikki osapuolet ovat tietoisia niistä. Verkostoihin nimetyille on taattava riittävät resurssit osallistua yhteistyöhön täysipainoisesti.

2. Koulutuspolku tulee kuvata alueellisesti, arvioida säännöllisesti sen toimivuutta ja kehittää sitä. Alueellinen seuranta on järjestettävä niin, että se tuottaa ajantasaista tietoa organisaatioiden toiminnan tueksi ja palveluiden kohdentamiseksi.

3. Joustavan sisäänoton mahdollisuuksia on lisättävä niin, että esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksen puuttuminen ei ole toisen asteen koulutukseen hakeutumisen este, mikäli muut edellytykset koulutuksen suorittamiseksi ovat olemassa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi joustavan haun kriteerien muuttamista niin, että kieli- ja kulttuuritausta voisi olla joustavan valinnan perusteena oleva henkilöön liittyvä erityinen syy.

Koulutustarjonta ja -kysyntä

4. Koulutusten järjestäjillä on oltava lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti joustavammat mahdollisuudet tarjota tarpeenmukaista koulutusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa mahdollisuutta tarjota joustavammin opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioivaa koulutusta, jolloin sen laajuus voi olla 20 - 80 ov. Ammatillisessa perusopetuksessa vastaavasti tutkinto tulisi voida suorittaa tarvittaessa nelivuotisena.

5. Koulutusten tulee profiloitua vastaamaan kohderyhmän ja työelämän erilaisia ja muuttuvia tarpeita. Esimerkiksi valmistavien koulutusten tulisi olla nykyistä enemmän työelämään suuntautuneita ja toisen asteen opintoihin tähtääviä.

6. Valmistaviin koulutuksiin tulee ottaa käyttöön valtakunnalliset valintakriteerit.

7. Alueellisesti tulee käyttää eri rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet koulutusten järjestämiseksi niin, että muuttuviin koulutustarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Koulutuksia on voitava järjestää koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

8. Alkeiskieliopetusta on lisättävä ja sille on taattava riittävät resurssit, jotta erityisryhmille - esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomat - voidaan järjestää tarpeellinen opetus.

9. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on lisättävä tai niitä on alueellisesti kohdennettava uudelleen.

Oppiminen, opetus ja ohjaus

10. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön laatuun ja määrään on kiinnitettävä enemmän huomiota. Yhteydenpidon kotiin tulee olla säännöllistä ja sen tulee - opiskelijan niin salliessa - jatkua myös opiskelijan täysi-ikäiseksi tulemisen jälkeen. On myös huolehdittava siitä, että tulkkauspalveluja käyttämällä huoltaja ja opiskelija ymmärtävät opiskeluun liittyvät asiat. Tulkkauksen käyttöön on varattava riittävät resurssit.

11. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelun tukemiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi kehitetyt hyvät käytännöt tulee juurruttaa pysyviksi toimintatavoiksi. Näitä käytäntöjä ovat mm. samanaikaisopettajuus, S2-opetuksen integroiminen muihin oppiaineisiin ja etenkin opetuksen työelämälähtöisyys. Opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä voidaan tukea esim. joustavilla työharjoittelumalleilla tai eri koulutusten välisellä yhteistyöllä. Oman äidinkielen opetusta on tarvittaessa tarjottava kaikilla kouluasteilla.

12. Opettajille ja ohjaushenkilöstölle on järjestettävä koulutusta monikulttuurisen opetuksen eri osa-alueista - kuten arvioinnista - ja alueen palvelutarjonnasta. Koko henkilökunta on perehdytettävä monikulttuurisuuteen ja toimimiseen monikulttuurisessa oppilaitoksessa.

13. Oppilaitosten on kehitettävä opiskelun aikaista ja sen jälkeistä seurantaa ja tilastointia. Näin saadaan ajan tasalla olevaa tietoa koulutusten vaikuttavuudesta ja pystytään kohdentamaan resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.